Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Mätäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Jakoaika
Marraskuu
Joulukuu
Uusi Vuosi


Savon kovat päivät
Vuorokauden ajoista
Tammikuu
Kun on helppo Henrikkinä (19.1.),
niin paukkuu Paavalina (25.1.).
(Eli jos on suoja Henrikin-päivänä, on pakkanen Paavalin-päivän aikaan.)

Jos on pakkanen Paavalina (25.1.),
silloin helle Helluntaina.

Jos tammikuulla on tasaista,
niin helmikuulla heilahtaa .
(Helmikuussa tulee tuiskuja, jos tammikuu on leuto.)
Helmikuu

Minkä helmikuu hellittää,
sen maaliskuu maksaa.

Jos ei kylmä Kynttelinä (2.2.),
eikä pauku Paavalina (25.1.),
ei oo kelpoa keseä.

Mitä Mattina (25.2.) on kannon päässä,
se Maariana (25.3.) on katolla,
mitä Maariana katolla,
se Jyrkinä (23.4.) maassa.

Matti (25.2.) maan näyttää,
jollei muualta niin kaivon pohjasta.
Maaliskuu
Maaliskuu maan näyttää,
tiet tukkii,
ojat täyttää.

Mitä Maariana (25.3.) malolla (lunta katolla),
sen Vappuna (1.5.) maalla.
Huhtikuu
Kun rastas laulaa,
niin länget naulaan.

Kun sä kuulet kuovin äänen,
älä mene järven jäälle.

Kuu kiurusta kesään
puoli kuuta peipposesta
västäräkistä vähäsen
pääskysestä ei päivääkään.
Toukokuu

Kevätsateet kasvattaa,
syyssateet kadottaa.

Kun on Urpo (25.5.) turkki päällä,
silloin on kesä paita päällä.
(Eli kun ei ole liian aikaisin lämmintä keväällä, on lämmintä kesällä.)
Kesäkuu
Ei mene kesä vesittä
eikä talvi pakkasitta.

Sataen suvet tulevat,
kesäpäivät kerkiävät.

Kyllä kesä kuivaa,
minkä kesä kasteleepi.

Itä kesän istuttaa,
länsituuli lämmittää.

Kun pieni kesä on kylmä, niin iso kesä on lämmin.
(Pienellä kesällä tarkoitettiin aikaa ennen Juhannusta, isolla sen jälkeistä aikaa.)

24.6. Juhannus, Suvijuhannus
Mitä ennen Juhannusta sataa, sataa laariin,
mutta mitä jälkeen Juhannuksen sataa,
sataa laarista pois.

Pietarin helteet (29.6.).

Heinäkuu

Aina on poutaa,
kun vain sateilta joutaa.

Yöt sataa, päivät poutaa pitää,
kelpaakos taloa asua!

2.7. Marian etsikkopäivä
Jos Marian etsikkopäivänä sataa,
niin sataa yhtä mittaa kaksi viikkoa.

12.7. Hermanni
Hermanni heinän tekee.
(Hermannin päivänä aloitettiin heinän teko.)

20.7. Margareetta, Marke
Jos Markena sataa, sanotaan satavan seitsemän viikkoa.

22.7. Matleena, Leena, Mateli, Magdaleena
Matleena jos sataa, sataa seitsemän viikkoa.
(Hirvensalmelainen sanonta.)

25.7. Jaakko, Jaakoppi
Jaakko kylmiä kiviä järveen heittää.

26.7. Martta
Jos Martan päivänä vettä sataa, tarvitaan sinä syksynä paljon riihipuita.
(Toisin sanoen ennustettiin sateista syksyä, jolloin elojen kuivattamiseen tarvittiin paljon polttopuuta.)

27.7. Unikeonpäivä
Jos unikeon päivänä sataa, sataa 7 viikkoa.

Joka Unikeon päivänä pitkään nukkuu, se on oleva unelias koko vuoden.

29.7. Olavi, Olli, Uoti, Uolevi, Uolee
Jos Ollin päivänä sataa, niin tulee pitkälliset sateet.

Kyllä on yötä Uolevista (29.7.),
päiveä Paavalista (25.1.).
(Heinäkuun lopusta yöt alkavat tummua, kun vastaavasti tammikuun lopussa on valoisaa aikaa enemmän kuin tammikuuta edeltävänä aikana.)

Mätäkuu 23.7. – 23.8.
Mätäkuu on saanut nimensä siitä, että silloin ruoka-aineet helposti pilaantuivat, jopa mätänivät kesän kypsyttyä kunnon kesäksi.

Jos mätäkuun ensimmäisenä päivänä sataa, sataa koko kuukauden.

Elokuu
Sumu illalla, halla aamulla.

Kuhilas pellolle,
kynttilä pöydälle.
(Elonkorjuu tehtiin elokuussa, yöt ovat jo pimeät.)

10.8.
Laurista syksy (10.8.),
Kynttilästä (2.2.) kevät.

24.8. Perttu, Perttuli, Pertteli, Pärtty, Pärttyli
Sitä sää syksynä,
mitä päivä Pärttylinä (24.8.).

Akkain kesä on Pertusta (24.8.) Mikkoon (29.9.).
(Hirvensalmi)

Syyskuu

6.9. Vanha-Perttu
Jos Vanhana-Perttuna (6.9.) on hyvä ilma,
niin piisaa sitä Vanhaan-Mikkoon (12.10.).

12.9. Aleksanteri
Aleksanterin päivä on perunan nostopäivä.

21.9. Matti, Syys-Matti, Mukula-Matti
Jos Matinpäivänä lehmän jäte jäätyy,
niin tulee pitkä syksy; jollei, niin tulee lyhyt.
(Savo)

Mukula-Mattina (21.9.) on paras aika poimia omenat
ja nostaa perunat.

29.9. Mikkeli, Mikko, Mikonpäiväsantti (santti tulee latinasta, sanctus = pyhä)
Mikkeliltä ämmät pirttiin,
nauriit kuoppaan ja naatit päälle.

Kuusi viikkoa Mikosta (29.9.) Marttiin (11.11.),
kuusi Martista Jouluun (25.12.).

Mitä ilma Mikkelinä (29.9.),
sitä sitten Köyriin (1.11.).

SYKSYSTÄ
Milloin laiska työn tekeepi;
talvella ei tarkene,
kesällä ei kerkeä,
syksyllä suuret tuulet,
keväällä vettä paljon.

Lokakuu
12.10. Vanha-Mikkeli, Vanha-Mikko
Jos vanhana Mikkona (12.10.) on hyvä ilma,
piisaa sitä vanhaan Köyriin (4.11.).

20.10. Kasperi, Kassu
Kasperilla siika kutee.

28.10. Simo, Siimon Juutas, Simuna
Simo siltoja tekeepi,
että Martti (11.11.) maalle pääsee,
Martti maalle,
karttu jäälle,
paimenet kylän kululle,
kalamiehet kankahalle.

Simo siltoja tekeepi,
Martti (11.11.) maata vahvistaapi,
Antti (30.11.) aisoja panee,
Nikolaus (19.12.) nivoopi kiinni.

Jakoaika (28.10. - 11.11.)

Mahdollisesti saanut nimensä siitä, että kyseinen aika jää syksyn ja talven väliin tai siitä, että palkollisväki jakaantui kukin paikoilleen.

Jos Jakoaikana on päivän paiste,
niin Juhannuksena on pouta ja tulee hyvä heinävuosi.

Marraskuu
Liisan liukkaat (19.11.)
Kaisan kaljamat (25.11.)

Mikä ennen Kaisan-päivää (25.11.) tuiskuten tulee,
se juurten alle vetenä mereen menee.

Antti (30.11.) turkin antaa,
Urpo (25.5.) sen orrelle kantaa.

Antti (30.11.) aisoilla ajaa,
Simo (28.10.) sillat tekee ja
Martti (11.11.) myllyt täyttää.

Anterus (30.11.) pyhät aloittaa
hyvä Tuomas (21.12.) joulun tuopi,
paha Nuutti (8.1.) pois ajaapi.

Joulukuu
Jos et jouluna jouda,
niin et pääse pääsiäissä.

Jouluna päivä kukon askelta pitempi,
Tapanina (26.12.) jo hullukin huomaa.

Uusi Vuosi

Joka Uudenvuoden yönä nukkuu,
on uninen koko vuoden.

Millaiset ilmat uunnavuonna,
semmoiset juhannuksena.

Vuoden ns. kovat päivät Savossa
Vuodessa on kolme kovaa päivää:
lukupäivä (eli kinkerit), liinan loukutuspäivä (eli hampunpuhdistuspäivä) ja siantappopäivä.
Vuorokauden ajoista
Aamusta päivä jatkuu,
ei illasta.

Aamulla vireä pyörii,
ehtoolla laiska hyörii.

Kaikkia katua saapi,
ei varaista nousemista,
aikaista aloittamista.

Kyllä illasta puhdetta piisaa.

Alku työn kaunistaa,
lopussa kiitos seisoo.

Lähde:
Wanhan kansan merkkipäivät.
Antto Laiho (Karisto Oy, Hämeenlinna, 2001)